Maailma miesten mittojen mukaan

Lyhyt kirja-arvio teoksesta Näkymättömät naiset

Brittiläisen feministin Caroline Criado Perezin teos Näkymättömät naiset – Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille (2019) on yksi viime vuosien puhutuimmista tietokirjoista sukupuolten tasa-arvosta. Kirja käsittelee ilmiötä nimeltä “gender data gap”, sukupuolittunut datavaje: monilla elämän alueilla kerätty tieto perustuu pääasiassa miesten kokemuksiin ja kehoihin, jolloin naiset jäävät näkymättömiksi tutkimuksessa, suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Perez ei väitä, että maailma olisi tarkoituksella suunniteltu miehille. Hänen mukaansa ongelma syntyy pikemminkin siitä, että “mies on oletus” – ihmistä koskeva tutkimus ja data perustuvat miehiin, jolloin naisten tarpeet unohtuvat.

Yllättäviä faktoja miesten muotoisesta maailmasta

Kirja on täynnä esimerkkejä siitä, miten tämä datavaje vaikuttaa naisten arkeen.

1. Turvallisuus autoissa
Autoturvallisuutta on pitkään testattu törmäysnukeilla, jotka perustuvat “keskimääräiseen mieheen”. Tämän seurauksena naiset ovat tilastollisesti noin 73 % todennäköisemmin vakavasti loukkaantuneita auto-onnettomuuksissa kuin miehet.

2. Sydänkohtaukset tunnistetaan huonommin naisilla
Lääketieteellinen opetus perustuu usein miesten sydänkohtausoireisiin (kova rintakipu ja kipu vasemmassa kädessä). Naisilla oireet voivat olla erilaisia, minkä vuoksi he ovat merkittävästi alttiimpia väärälle diagnoosille.

3. Teknologia ja arjen suunnittelu
Monet tuotteet ja järjestelmät – kuten puheentunnistusohjelmat, työpaikkojen lämpötilasuositukset tai suojavarusteet – on suunniteltu miesten mittojen ja tarpeiden mukaan. Tämä voi tarkoittaa, että ne toimivat naisille huonommin tai jopa vaarallisesti.

4. Kaupunkisuunnittelu
Kirjassa tuodaan esiin myös tutkimuksia, joiden mukaan esimerkiksi julkisen liikenteen reitit ja kaupunkien liikkumismallit on usein suunniteltu miesten työmatkojen perusteella. Naiset liikkuvat arjessa keskimäärin eri tavalla (esimerkiksi lastenhoidon ja hoivatyön vuoksi), mutta tätä ei aina huomioida suunnittelussa.

Naisnäkökulma: näkymättömyyden politiikka

Perez osoittaa vakuuttavasti, että tasa-arvo ei ole vain asennekysymys, vaan myös tiedon ja tutkimuksen kysymys. Jos dataa ei kerätä naisista tai sukupuolieroista, päätökset tehdään automaattisesti miesten näkökulmasta.

Kirjan viesti onkin selkeä:

• naisten kokemukset täytyy tehdä näkyviksi tutkimuksessa
• tilastoja on kerättävä sukupuolen mukaan
• politiikan ja suunnittelun lähtökohdaksi ei saa ottaa “oletusmiestä”.

Arvio

Näkymättömät naiset on vaikuttava ja ehkä jopa järkyttävä lukukokemus. Perez kokoaa valtavan määrän tutkimuksia, jotka osoittavat, kuinka arkisetkin asiat – lääkkeet, turvavarusteet, puhelimet tai kaupunkien infrastruktuuri – voivat olla sukupuolittuneita. Kirjan vahvuus on siinä, että se tekee rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi tilastojen kautta.

Naisnäkökulmasta teos on tärkeä muistutus siitä, että tasa-arvo ei toteudu automaattisesti, jos tutkimus ja suunnittelu perustuvat vain puoleen ihmiskunnasta. Perez osoittaa, että kun naiset jätetään datasta pois, heidät jätetään helposti myös päätöksenteon ulkopuolelle – ja silloin koko maailma muotoutuu miesten mittojen mukaan.

Sini Astrén

Maaliskuu 2026